Vuodesta 1939 lähtien Kirjallisuudentutkijain seura on jakanut Kunniajäsen-tunnustusta merkittävästä ja ansioituneesta toiminnasta kirjallisuudentutkimuksen alalla. Tänä vuonna seuran hallitus on päättänyt kutsua seuran kunniajäseniksi kaksi kirjallisuudentutkijaa, joiden urien painopiste osin ohjasi julkistamaan tunnustukset juuri Itä-Suomen yliopiston KTS-päivillä. Kiitämme kunnioittaen tunnustuksen vastaanottamisesta!

 

Professori emeritus Juhani Niemen esikoistutkimuksesta Populaarikirjallisuus Suomessa on tänä vuonna kulunut 50 vuotta. Hän viettää siis tieteilijäjuhlaa, ja täten oli mitä otollisin hetki kutsua hänet KTS:n kunniajäseneksi. Niemi toimi virkaurallaan vuosina 1988–2009 Tampereen yliopistossa, ensin apulaisprofessorina ja sittemmin professorina Suomen kirjallisuudessa. Hän on jatkanut eläkkeeltä käsin työtään aktiivisena tutkijana ja tietokirjailijana.

Niemen pitkä tutkijanura on monivaiheinen, mutta samalla johdonmukainen. Sen alkuvuosikymmeninä keskeinen säie on paljon luetun kirjallisuuden tutkiminen, kuten teoksessa Suomalaisten suosikkikirjat (1983). Suosittua oli tuolloin ja yhä on myös sotakirjallisuus, josta Niemi teki vuonna 1980 väitöskirjansa ja julkaisi vuonna 1988 teoksen Viime sotien kirjat. Tämä mielenkiinto, joka oli jo vähintään implisiittisesti myös sosiologista, laajeni sitten kirjallisuusinstituution tutkimukseen vuonna 1991, tai kuten Niemi sen vuoden 2000 teoksensa nimessä sanallisti, “kirjallisen elämän” tutkimukseksi. Toinen keskeinen säie koskee kirjallisuuden klassikoita: Ahoa, Kiveä, Janssoniakin… ja sittemmin Niemi on tehnyt kirjan mittaiset muotokuvat niin Järnefeltistä, Larin-Kyöstistä kuin Cajanderista. Niemi on tutkinut runsaasti myös kirjallisuuden erilaisia kausia sekä pitkäaikaisen kotikuntansa Hämeenlinnan paikallista kirjallisuus- ja kulttuurihistoriaa. Kaiken tämän ohessa Niemen ura sisältää vapaamuotoisempia tietokirjoja, aktiivista yleisölle esitelmöintiä, kirjallisuuskritiikkiä, taiteiden tutkimuksen ja lääketieteen näkökulmien yhteistyön virittelyä jo 2000-luvun vaihteessa, ja niin edelleen.

Niemen uusin teos on viime vuonna ilmestynyt kirjoituskokoelma Kirjan matkassa. Sen esipuheessa hän toteaa, että ”kirjallisuustieteen on tehtävä itsensä kiinnostavaksi”. Siihen kiteytyykin Juhani Niemen perintö nuoremmille tutkijapolville.

 

Professori emeritus Erkki Sevänen on ollut luomassa ja läpi uransa edelleen kehittämässä kotimaisen kirjallisuudentutkimuksen sosiologista tutkimusparadigmaa. Olemme iloisia voidessamme myöntää kunniajäsenen tunnustuksen yliopistossa, jossa Sevänen toimi ensin assistenttina ja sittemmin kirjallisuuden professorina vuodesta 1983 eläköitymiseensä saakka. Sevänen on kansainvälisestikin aktiivinen ja meritoitunut tutkija ja keskustelija, ja on tehnyt runsaasti yhteistyötä eri yliopistoja ja paradigmoja edustavien tutkijoiden kanssa. Turun yliopistossa uransa aloittanut Sevänen on Niemen tavoin eläköitymisensä jälkeenkin jatkanut tutkimuksen tekoa ja toiminut sekä kirjoittajana että toimittajana erilaisiin alan julkaisuihin, muun muassa toissa vuonna ilmestyneeseen lukemista erilaisista näkökulmista tarkastelevaan Lukemisen kulttuurit –teokseen.

Sevänen on uransa aikana ansiokkaasti tuonut yhteen kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimuksellisia näkökulmia ja korostanut kirjallisuuden ja yhteiskunnan suhdetta. Hänen vuonna 1994 valmistunut kirjallisuuden väitöskirjansa käsitteli vapauden rajoja kirjallisuuden yhteiskunnallisessa säätelyssä. Yksi väitöskirja ei Seväselle riittänyt, sillä kirjallisuuden professorin työn ohella hän väitteli vuonna 2008 sosiologian tohtoriksi aiheenaan taiteen asema nyky-yhteiskunnassa. Taiteen ja yhteiskunnan suhde sekä uusliberalistisen yhteiskunnan läpikaupallisuuden kritiikki ovatkin olleet Seväsen uraa määrittäviä tekijöitä. Viimeisen vuosikymmenen aikana Sevänen on ollut toimittajana ja kirjoittajana merkittävissä kapitalismia ja kirjallisuutta sekä kirjallisuusinstituutioita tutkivissa teoksissa, esimerkkeinä mainittakoon vuoden 2018 Kirjallisuus nykykapitalismissa sekä vuoden 2020 Kirjallinen elämä markkinaperustaisessa mediayhteiskunnassa. Pääteeman ohella hän on urallaan ehtinyt tarkastella myös muun muassa populaari- ja massakulttuuria, metafiktiota, Suomen ruotsinkielistä kirjallisuutta, ja tutkimuksen lisäksi ottanut ahkerasti ja osuvasti kantaa taiteen, yhteiskunnan ja kaupallisuuden suhteiden kehitykseen.

”Ilman taidetta ei ole mielekästä elämää”, Sevänen totesi Helsingin Sanomien haastattelussa vuonna 2008. Taiteen itseisarvon ja erityislaatuisuuden korostamiseen ja puolustamiseen koko ajan enemmän kaupallistuvassa maailmassa tarvitaan painokkaita ääniä, ja Sevänen on ollut ja toivottavasti jatkaakin yhtenä tämän lajin tärkeimmistä.

 

Seuran hallitus kiittää Niemeä ja Sevästä heidän työstään kirjallisuudentutkimuksen parissa!