Pääpuhujat ja kirjailijavieras

Konferenssin pääpuhujaksi saapuu professori Rita Felski Virginian yliopistosta. Toisen keynote-puheenvuoron pitää professori Kuisma Korhonen Oulun yliopistosta.

Kirjailijavieraana on sekä kauno- että tietokirjallisuutta kirjoittanut, vuoden 2025 Tieto-Finlandia-ehdokas Jenni Räinä.

 

RITA FELSKI

Kirjallisuuden tutkimuksen päivien pääpuhujaksi Ouluun saapuu odotettu vieras, professori Rita Felski Virginian yliopistosta. Felskin tuotannolle tunnusomaista on ollut vakiintuneiden lukutapojen haastaminen. The Gender of Modernity (1995) ja Literature after Feminism (2003) ajoivat sukupuolitietoista lukemista. Vastikään suomennettu Kirjallisuuden hyödyllisyys (Uses of Literature, 2008) avaa tekstin ja lukijan vuorovaikutusta affektit huomioon ottaen. The Limits of Critique (2015) puolestaan epäilee epäilevän, kontekstualisoivan lukemisen älyllisiä tapoja, kuten teosten sulkemista historian ”säiliöön”. Tilalle Felski hahmottelee ”postkriittistä lukemista”, joka tekisi, konktestualisoidessaankin, oikeutta tekstien elävyydelle yli ajan eikä asettaisi vastatusten lukijan kykyä sekä ajatella että tuntea.

https://english.as.virginia.edu/people/rita-felski

 

KUISMA KORHONEN

Konferenssin toisen keynote-esitelmän pitää Oulun yliopiston kirjallisuuden professori Kuisma Korhonen. Hänen tutkimuksellista erityisaluettaan on esseistisen tai muun kirjallisen kirjoittamisen suhde etiikkaan, politiikkaan, historiaan ja muistiin. Korhosen tuotantoon kuuluvat mm. Lukijoiden yhteisö: Ystävyydestä, kansanmurhasta, itkevistä kivistä (2011), Textual Friendship: The Essay as Impossible Encounter (2004), Tropes for the Past: Hayden White and the History/Literature Debate (ed., 2006), ja Chiasmatic Encounters: Art, Ethics, Politics (co-ed., 2018).

 

JENNI RÄINÄ

Kirjallisuudentutkimuksen päivien kirjailijavieras Jenni Räinä (s. 1980) on Oulussa asuva kirjailija ja toimittaja, jonka tuotantoon kuuluu sekä syvällistä taustatutkimusta vaatineita romaaneja että esteettisesti kunnianhimoisia tietokirjoja.

Valokuvaaja Vesa Rannan kanssa tehdylle tietokirjalle Reunalla. Tarinoita Suomen tyhjeneviltä sivukyliltä myönnettiin vuoden 2018 Botnia-kirjallisuuspalkinto, ja työryhmän kanssa julkaistu Metsä meidän jälkeemme sai tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon 2019. Teoksia yhdistää kriittinen katse vallitsevaan pyrkimykseen kohti talouskasvua ja tehokkuutta ja huoli sen syrjäyttämistä ihmisistä ja luonnosta.

Räinän esikoisromaani Suo muistaa (2022) jatkaa tietokirjatuotannosta tuttua ihmisen luontosuhteen tarkastelua ja pohtii, ironisestikin, mahdollisuuksiamme kytkeytyä irti tehotaloudesta. Vuonna 2025 ilmestynyt historiallinen romaani Vaino on paitsi ”kuvitteellinen sukututkimus” myös polttavan ajankohtainen kuvaus valloitussodasta, sorrosta ja kärsimyksestä.

Kirjailijavieraan haastattelussa kuulemme, mitä tottunut toden ja kuvitellun rajan kulkija ajattelee siitä, mikä erottaa faktan fiktiosta, miten hän lähestyy niiden kirjoittamista ja mikä niiden merkitys ajassamme on.